Kun työpaikalla saa nauraa – huumorin ja hierarkian vaikutus työhyvinvointiin

Muistuu hyvin mieleen ensiaskeleet koko talon sairaanhoitajan roolissa vuosikymmeniä sitten. Kiersin yliopistollisessa sairaalassa osastolta toiselle paikkaamassa hoitajavajetta. Toisinaan tiesin työvuoron alettua, mihin työyksikköön sijoitun. Oli iloa myös mahdollista työyhteisön tiimin jäseneksi, oli avoin ja avulias neuvomaan tarpeeseen tullen, olin lämpimästi tervetullut. Ja erittäin ahdistavaa, jos jouduin työyksikköön, joille olin kollegana kuin ilmaa eli psykologinen ja sosiaalinen turvallisuus oli heikoissa kantimissa.

Noissa muuttussa ahdistavassa työyksikössä oli hyvin tarkka hierarkia eli tietomäärää korkeimmalle rankattu henkilö, jonka motiivit suuntautuivat oman vallan maksimointiin, sai valtaa myös koko työyhteisön vuorovaikutuksen rajoihin ja käyttäytymistyyliin. Pelko oli päällimmäinen työilmapiiri, ei uskaltanut kysyä, ei apua ja tehdä harmitontakaan virheitä. Muiden kollegojen osaamisen kirjo jäi hyödyntämättä.

Jäin jo tuolloin miettimään, mistä on kyse. Vuosia myöhemmin oivalsin, että nuo suurta ahdistusta herättävät huonon ilmapiirin yksikön ja tiimit eivät juuri käyttäneet keskinäisesti huumoria, joka muun muassa luo avoimuutta ja keskinäistä luottamusta työniloa ja toimii ikään kuin työyhteisön liima. siitä poiki väitöskirjani aihe paneutua tutkimaan huumoria työyhteisössä.

Olen toiminut tuon kokemuksen jälkeen hyvinssa työyhteisössä ja tiimeissä. On ollut iloa saada olla työyhteisöissä, joissa keskinäinen nauru raikaa työn päämäärissä. Mutta myös kokea, ennen vanhaa pelolla johtamisen tyylin hierarkioineen ole poistunut nykypäivän johtamisopeista kunnossa. Se esiintyy käyttää juuri piilossa. Tarvitaan siis hellävaraista toimintakulttuurista muutosta, sillä syyttely ei vie mihinkään. Sen tämän huumoritutkimuksen tuomat oivallukset valmannuksineen vievät.

Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastoista selviää, että mielenterveyssyyt ovat Suomessa toiseksi yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ne aiheuttavat noin kolmannen uusista työkyvyttömyyseläkkeistä ja ovat lähellä tasoissa tuki- ja liikuntaelinten sairauden kanssa. Nuorilla mielenterveyssyyt ovat selvästi yleisin syyn. Tämä tuo myös esille sen, että monessa työyhteisössä tarvitaan toimintatapojen muutosta. Olisi hyvä, että työssä olisi edes yksi itselle tärkeä ihminen. Se on hyvin käytä juuri huumorikaveri. Onko sinulla työyhteisössäsi huumorikaveri tai -kavereita?